Noitien pirunristit
Matkataanpa ajassa kolmisenkymmentä vuotta taaksepäin vuoteen 1984-1985, jolloin yksi väärän profeetan taikurinaisista sai oikein kunnolla nousukauden tuulta purjeisiinsa.
Elettiin jouluaattoa, kun kotiini tuli lapsenlikka äitini lähdettyä Napapiirin Shellille yövuoroon. Äitini oli työkiireiltään ehtinyt valmistella joulua sen verran, että oli leiponut pipareita ja kakkuja. Ennen töihin lähtöään oli äiti saunottanut minut ja sisareni puhtoisiksi pihapiirin pienessä saunassa. Joulua vietettäisiin sitten vasta, kun äiti tulee töistä. Ja niin sovittiin.
Äitini satumaisena, tarkoittaen pyhien uskomattoman kaunista todellisuutta todeksi elävänä tyttärenä en osannut aavistaa, että paha väijyi taustalla. Pahuus, joka oli ympäröinyt äitiä, minua ja pari vuotta nuorempaa sisartani jo pidemmän aikaa ja jolta äitini oli parhaansa mukaan yrittänyt varjella. Koska olin äitini kahdesta tyttärestä vanhempi, minulle jäi päävastuu huolehtia, että lapsenlikka pitää huolta minusta ja nuoremmasta sisarestani sillä aikaa, kun äiti oli töissä ja jos jotain sattui, piti heti ja välittömästi soittaa äidille töihin.
Kuinka ollakaan pahuus, jolta äitini oli yrittänyt varjella, astui voimaan juuri tuona jouluaattona, kun turvallinen äiti oli töissä. Ensimmäisenä taloon tultuaan lapsenlikka liperteli, lässytteli ja mielinkielin paijasi, kunnes viinanpirulärvit otettuaan muuttui pelottavaksi ajaen minut yöpaitasillani ulos pimeään ja kylmyyteen nuoremman sisareni jäädessä lapsenlikalle "vangiksi". Katsos kun nuorempi sisareni oli ymmärtänyt lapsenlikan viinanpirulärveistä sekoamisen Rosvo ja poliisi -leikiksi, vaikka kyseessä oli hengenhätä juosta pakoon sen mikä jaloista lähti. Olin nimittäin nähnyt jotain, mitä en saanut ikinä, koskaan lipsauttaa suustani äidille tai ylipäätään kenellekään eikä minun silloin auttanut muu kuin piiloutua, liiteristä hipihiljaa hiipien, Paukku koiraa taputellen pihapiirin saunaan, etten talvipakkasessa jäätynyt puolikuoliaaksi.
Mutta lapsenlikka oli piileskelyni aikana "sammunut" lapsuuskotini ulkokuistille jalat etuovea kohti, pelkkä äitini kylpytakki päällään, jolloin kotini tuli merkityksi pirunristiin tarkoittaen koko talon kääntämistä, pyöräyttämistä ulkokuisti kohti pohjoista.
Elettiin jouluaattoa, kun kotiini tuli lapsenlikka äitini lähdettyä Napapiirin Shellille yövuoroon. Äitini oli työkiireiltään ehtinyt valmistella joulua sen verran, että oli leiponut pipareita ja kakkuja. Ennen töihin lähtöään oli äiti saunottanut minut ja sisareni puhtoisiksi pihapiirin pienessä saunassa. Joulua vietettäisiin sitten vasta, kun äiti tulee töistä. Ja niin sovittiin.
Äitini satumaisena, tarkoittaen pyhien uskomattoman kaunista todellisuutta todeksi elävänä tyttärenä en osannut aavistaa, että paha väijyi taustalla. Pahuus, joka oli ympäröinyt äitiä, minua ja pari vuotta nuorempaa sisartani jo pidemmän aikaa ja jolta äitini oli parhaansa mukaan yrittänyt varjella. Koska olin äitini kahdesta tyttärestä vanhempi, minulle jäi päävastuu huolehtia, että lapsenlikka pitää huolta minusta ja nuoremmasta sisarestani sillä aikaa, kun äiti oli töissä ja jos jotain sattui, piti heti ja välittömästi soittaa äidille töihin.
Kuinka ollakaan pahuus, jolta äitini oli yrittänyt varjella, astui voimaan juuri tuona jouluaattona, kun turvallinen äiti oli töissä. Ensimmäisenä taloon tultuaan lapsenlikka liperteli, lässytteli ja mielinkielin paijasi, kunnes viinanpirulärvit otettuaan muuttui pelottavaksi ajaen minut yöpaitasillani ulos pimeään ja kylmyyteen nuoremman sisareni jäädessä lapsenlikalle "vangiksi". Katsos kun nuorempi sisareni oli ymmärtänyt lapsenlikan viinanpirulärveistä sekoamisen Rosvo ja poliisi -leikiksi, vaikka kyseessä oli hengenhätä juosta pakoon sen mikä jaloista lähti. Olin nimittäin nähnyt jotain, mitä en saanut ikinä, koskaan lipsauttaa suustani äidille tai ylipäätään kenellekään eikä minun silloin auttanut muu kuin piiloutua, liiteristä hipihiljaa hiipien, Paukku koiraa taputellen pihapiirin saunaan, etten talvipakkasessa jäätynyt puolikuoliaaksi.
Mutta lapsenlikka oli piileskelyni aikana "sammunut" lapsuuskotini ulkokuistille jalat etuovea kohti, pelkkä äitini kylpytakki päällään, jolloin kotini tuli merkityksi pirunristiin tarkoittaen koko talon kääntämistä, pyöräyttämistä ulkokuisti kohti pohjoista.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentteja muutama ilahduttaa mielen :).