Noitien pirunristit
Matkataanpa ajassa kolmisenkymmentä vuotta taaksepäin vuoteen 1984-1985, jolloin yksi väärän profeetan taikurinaisista sai oikein kunnolla nousukauden tuulta purjeisiinsa. Elettiin jouluaattoa, kun kotiini tuli lapsenlikka äitini lähdettyä Napapiirin Shellille yövuoroon. Äitini oli työkiireiltään ehtinyt valmistella joulua sen verran, että oli leiponut pipareita ja kakkuja. Ennen töihin lähtöään oli äiti saunottanut minut ja sisareni puhtoisiksi pihapiirin pienessä saunassa. Joulua vietettäisiin sitten vasta, kun äiti tulee töistä. Ja niin sovittiin. Äitini satumaisena, tarkoittaen pyhien uskomattoman kaunista todellisuutta todeksi elävänä tyttärenä en osannut aavistaa, että paha väijyi taustalla. Pahuus, joka oli ympäröinyt äitiä, minua ja pari vuotta nuorempaa sisartani jo pidemmän aikaa ja jolta äitini oli parhaansa mukaan yrittänyt varjella. Koska olin äitini kahdesta tyttärestä vanhempi, minulle jäi päävastuu huolehtia, että lapsenlikka pitää huolta minusta ja nuoremmasta sisarest